Mutta siis, pääsiäisenä kotikotoa lumikinosten keskeltä löytyi monta unohtunutta aarretta, jotka nyt jaan kanssanne :)
Ensimmäinen tekemäni villapaita. Odotti puikoilla inspiraatiota välillä pitkiäkin aikoja, mikä näkyy mukavina kireydenvaihteluina... Hihojen kuvioiden leveydessä taisi olla melkein sentin ero, kun käsiala oli kiristynyt ajan myötä :D Toinen hihoista on sitä paitsi melkoinen stara, se on esiintynyt koulun joulujuhlanäytelmässä ehkä joskus viidennellä luokalla.
Lapsuudenystäväni Noora-nalle ja Simo-siili. Niillä taisi olla jotain juttua keskenään...
Ehkä ensimmäisiä virkkuutöitäni, tai käsitöitäni ylipäänsä. Kummisedälle omin hennoin kätösin murjottu pannulappu. Huomaa täsmällinen muoto.
Vähän edistyneempi virkkuutyö samaiselle kummisedälle. Virkattujen kuvioiden suunnittelu oli jossain vaiheessa the juttu.
Eikä se pääsiäinen ihan pelkästään vanhoja kaivellessa kulunut, sainpahan tehtyä Chevalier-lapaset ja selätettyä lapaspeikon kertaheitolla. Lapasten neulominen inhotti jossain vaiheessa ihan kamalasti, en olisi voinut kuvitellakaan vastenmielisempää neuletta, perusteluna "kun ei niistä tuu hyvät". Mistä lie sekin johtunut... Näistä nyt kuitenkin tuli oikein lutuset! Lankana SandnesGarn Lanett, lapasten nimi Menuet du Chevalier erään barokkitanssin mukaan.
Ja brassaillaanpa sitten vielä vähän :) Ei ne labraviikonloput ihan turhaan menneet... Siinä on konfokaalimikroskoopilla kuvattuna kolmen solun rypäs. Tumat (tarkkaan ottaen DNA) on värjätty siniseksi DAPIlla (myrkmyrk) ja aktiinisäikeet punaisiksi phalloidiinilla (myrkmyrk). On se vaan niin fiini. Ja tuo phalloidiini on muuten peräisin kavalakärpässienestä, joka aiheuttaa arviolta 90% maailman sienikuolemista. Itse olen kyllä aina ollut sitä mieltä, että sienet eivät ole ihmisravintoa...
Vynne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti